ohitus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ohitus (39)

  1. ohittaminen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ohitus ohitukset
genetiivi ohituksen ohitusten
ohituksien
partitiivi ohitusta ohituksia
akkusatiivi ohitus; ohituksen ohitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi ohituksessa ohituksissa
elatiivi ohituksesta ohituksista
illatiivi ohitukseen ohituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ohituksella ohituksilla
ablatiivi ohitukselta ohituksilta
allatiivi ohitukselle ohituksille
muut sijamuodot
essiivi ohituksena ohituksina
translatiivi ohitukseksi ohituksiksi
abessiivi ohituksetta ohituksitta
instruktiivi ohituksin
komitatiivi ohituksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä ohittaa (ohit- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ohituskaista, ohituskielto, ohituskirurgia, ohituskolari, ohitusleikkaus, ohitusnäkemä, ohituspyyntö, ohitustie, ohitustilanne

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ohitus Kielitoimiston sanakirjassa