ohdake

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ohdake (48-A)[1]

  1. lähinnä Cirsium-suvun asterikasveja

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈohdɑkeˣ/
  • tavutus: oh‧da‧ke

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ohdake ohdakkeet
genetiivi ohdakkeen ohdakkeiden
ohdakkeitten
partitiivi ohdaketta ohdakkeita
akkusatiivi ohdake;
ohdakkeen
ohdakkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi ohdakkeessa ohdakkeissa
elatiivi ohdakkeesta ohdakkeista
illatiivi ohdakkeeseen ohdakkeisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ohdakkeella ohdakkeilla
ablatiivi ohdakkeelta ohdakkeilta
allatiivi ohdakkeelle ohdakkeille
muut sijamuodot
essiivi ohdakkeena ohdakkeina
translatiivi ohdakkeeksi ohdakkeiksi
abessiivi ohdakkeetta ohdakkeitta
instruktiivi ohdakkein
komitatiivi ohdakkeine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

ilmeisesti -ke-johdos balttilaisesta ohta-sanasta, jonka nykyinen vastine liettuassa merkitsee ’kalanruotoa’[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

pallo-ohdake, pelto-ohdake

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ohdake Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A
  2. Raija Lehtinen: Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa ‑ke-johtimisista sanoista. Kielikello, 1991, nro 1. Artikkelin verkkoversio.