nykytys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nykytys (39)

  1. nykyttäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnykyt̪ys/
  • tavutus: ny‧ky‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nykytys nykytykset
genetiivi nykytyksen nykytysten
nykytyksien
partitiivi nykytystä nykytyksiä
akkusatiivi nykytys;
nykytyksen
nykytykset
sisäpaikallissijat
inessiivi nykytyksessä nykytyksissä
elatiivi nykytyksestä nykytyksistä
illatiivi nykytykseen nykytyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nykytyksellä nykytyksillä
ablatiivi nykytykseltä nykytyksiltä
allatiivi nykytykselle nykytyksille
muut sijamuodot
essiivi nykytyksenä nykytyksinä
translatiivi nykytykseksi nykytyksiksi
abessiivi nykytyksettä nykytyksittä
instruktiivi nykytyksin
komitatiivi nykytyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nykytykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
nykytys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä nykyttää (nykyt- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • nykytys Kielitoimiston sanakirjassa