nuukailu

Suomi

Substantiivi

nuukailu (2)

nuukaileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈnuːkɑi̯lu/
tavutus: nuu‧kai‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	nuukailu	nuukailut
genetiivi	nuukailun	nuukailujen nuukailuiden nuukailuitten
partitiivi	nuukailua	nuukailuita nuukailuja
akkusatiivi	nuukailu; nuukailun	nuukailut
sisäpaikallissijat
inessiivi	nuukailussa	nuukailuissa
elatiivi	nuukailusta	nuukailuista
illatiivi	nuukailuun	nuukailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	nuukailulla	nuukailuilla
ablatiivi	nuukailulta	nuukailuilta
allatiivi	nuukailulle	nuukailuille
muut sijamuodot
essiivi	nuukailuna	nuukailuina
translatiivi	nuukailuksi	nuukailuiksi
abessiivi	nuukailutta	nuukailuitta
instruktiivi	–	nuukailuin
komitatiivi	–	nuukailuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	nuukailu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi nuukailla (vokaalivartalo nuukaile- ) + johdin -u

Käännökset

1. nuukaileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

nuukailu Kielitoimiston sanakirjassa