Siirry sisältöön

nurmi

Wikisanakirjasta
Katso myös: Nurmi

Suomi

[muokkaa]
Nurmea

Substantiivi

[muokkaa]

nurmi (7)

  1. lyhyt ruohokasvusto, joka muodostaa nurmikon

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈnurmi/
  • tavutus: nur‧mi

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nurmi nurmet
genetiivi nurmen nurmien
(nurmein)
partitiivi nurmea nurmia
akkusatiivi nurmi;
nurmen
nurmet
sisäpaikallissijat
inessiivi nurmessa nurmissa
elatiivi nurmesta nurmista
illatiivi nurmeen nurmiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nurmella nurmilla
ablatiivi nurmelta nurmilta
allatiivi nurmelle nurmille
muut sijamuodot
essiivi nurmena nurmina
translatiivi nurmeksi nurmiksi
abessiivi nurmetta nurmitta
instruktiivi nurmin
komitatiivi nurmine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nurme-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

apilanurmi, hiekkanurmi, kylvönurmi, laidunnurmi, luonnonnurmi, nurmenviljely, nurmiheinä, nurmikasvi, nurmikenttä, nurmilauha, nurmimatto, nurminahikas, nurminata, nurmipallo, nurmipuntarpää, nurmirehu, nurmirölli, nurmitatar, nurmitädyke, nurmiviljelys, pihanurmi, siirtonurmi, säilörehunurmi, tekonurmi

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • nurmi Kielitoimiston sanakirjassa
  • nurmi Tieteen termipankissa