nukahdus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nukahdus (39)

  1. nukahtaminen
    Muutaman minuutin nukahdus päätöserän alussa maksoi Ilvekselle voiton Liigan kärkikamppailussa Pelicansia vastaan Tampereella tiistaina. (kaleva.fi)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnukɑhdus/
  • tavutus: nu‧kah‧dus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nukahdus nukahdukset
genetiivi nukahduksen nukahdusten
nukahduksien
partitiivi nukahdusta nukahduksia
akkusatiivi nukahdus;
nukahduksen
nukahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi nukahduksessa nukahduksissa
elatiivi nukahduksesta nukahduksista
illatiivi nukahdukseen nukahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nukahduksella nukahduksilla
ablatiivi nukahdukselta nukahduksilta
allatiivi nukahdukselle nukahduksille
muut sijamuodot
essiivi nukahduksena nukahduksina
translatiivi nukahdukseksi nukahduksiksi
abessiivi nukahduksetta nukahduksitta
instruktiivi nukahduksin
komitatiivi nukahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nukahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
nukahdus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä nukahtaa (nukahd- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]