nuivuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nuivuus (40)
- se, että on nuiva
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnui̯ʋuːs/
- tavutus: nui‧vuus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nuivuus | nuivuudet |
| genetiivi | nuivuuden | nuivuuksien |
| partitiivi | nuivuutta | nuivuuksia |
| akkusatiivi | nuivuus; nuivuuden |
nuivuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nuivuudessa | nuivuuksissa |
| elatiivi | nuivuudesta | nuivuuksista |
| illatiivi | nuivuuteen | nuivuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nuivuudella | nuivuuksilla |
| ablatiivi | nuivuudelta | nuivuuksilta |
| allatiivi | nuivuudelle | nuivuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nuivuutena | nuivuuksina |
| translatiivi | nuivuudeksi | nuivuuksiksi |
| abessiivi | nuivuudetta | nuivuuksitta |
| instruktiivi | – | nuivuuksin |
| komitatiivi | – | nuivuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | nuivuude- | |
| vahva vartalo | nuivuute- | |
| konsonantti- vartalo |
nuivuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan nuiva vartalosta nuiv- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on nuiva
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- nuivuus Kielitoimiston sanakirjassa