noutaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
noutaminen (38)
- teonnimi verbistä noutaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | noutaminen | noutamiset |
| genetiivi | noutamisen | noutamisten noutamisien |
| partitiivi | noutamista | noutamisia |
| akkusatiivi | noutaminen; noutamisen |
noutamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | noutamisessa | noutamisissa |
| elatiivi | noutamisesta | noutamisista |
| illatiivi | noutamiseen | noutamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | noutamisella | noutamisilla |
| ablatiivi | noutamiselta | noutamisilta |
| allatiivi | noutamiselle | noutamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | noutamisena (noutamisna) |
noutamisina |
| translatiivi | noutamiseksi | noutamisiksi |
| abessiivi | noutamisetta | noutamisitta |
| instruktiivi | – | noutamisin |
| komitatiivi | – | noutamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | noutamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
noutamis- | |