nostaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]nostaja (10)
- henkilö, joka nostaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnost̪ɑjɑ/
- tavutus: nos‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nostaja | nostajat |
| genetiivi | nostajan | nostajien (nostajain) |
| partitiivi | nostajaa | nostajia |
| akkusatiivi | nostaja; nostajan |
nostajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nostajassa | nostajissa |
| elatiivi | nostajasta | nostajista |
| illatiivi | nostajaan | nostajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nostajalla | nostajilla |
| ablatiivi | nostajalta | nostajilta |
| allatiivi | nostajalle | nostajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nostajana | nostajina |
| translatiivi | nostajaksi | nostajiksi |
| abessiivi | nostajatta | nostajitta |
| instruktiivi | – | nostajin |
| komitatiivi | – | nostajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nostaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka nostaa
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- nostaja Kielitoimiston sanakirjassa