noppa
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- peleissä ja leikeissä käytetty satunnaistuloksia antava viskeltävä, yleensä tahokas esine, tavallisimmillaan kuution muotoinen eli arpakuutio
- Kenen vuoro heittää noppaa?
- (slangia) yliopistomaailmassa käytetty termi opintopisteestä
- Sain syksyn kursseista 18 noppaa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnopːɑ/
- tavutus: nop‧pa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | noppa | nopat |
| genetiivi | nopan | noppien (noppain) |
| partitiivi | noppaa | noppia |
| akkusatiivi | noppa; nopan |
nopat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nopassa | nopissa |
| elatiivi | nopasta | nopista |
| illatiivi | noppaan | noppiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nopalla | nopilla |
| ablatiivi | nopalta | nopilta |
| allatiivi | nopalle | nopille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | noppana | noppina |
| translatiivi | nopaksi | nopiksi |
| abessiivi | nopatta | nopitta |
| instruktiivi | – | nopin |
| komitatiivi | – | noppine- + omistusliite |
Käännökset[muokkaa]
1. arpakuutio
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- noppa Kielitoimiston sanakirjassa
Ruotsi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
noppa (1) (yks. määr. noppan [luo], mon. epämäär. noppor, mon. määr. nopporna [luo])