noituus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

noituus (40)[1]

  1. se, että on noita; noidan taikakeinot

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi noituus noituudet
genetiivi noituuden noituuksien
partitiivi noituutta noituuksia
akkusatiivi noituus;
noituuden
noituudet
sisäpaikallissijat
inessiivi noituudessa noituuksissa
elatiivi noituudesta noituuksista
illatiivi noituuteen noituuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi noituudella noituuksilla
ablatiivi noituudelta noituuksilta
allatiivi noituudelle noituuksille
muut sijamuodot
essiivi noituutena noituuksina
translatiivi noituudeksi noituuksiksi
abessiivi noituudetta noituuksitta
instruktiivi noituuksin
komitatiivi noituuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

  • sanan noita vartalosta noit- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • noituus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40