Siirry sisältöön

nivoa

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

nivoa (52) (taivutus[luo])[1]

  1. kietoa
    Tuohivirsut nivottiin tuohisuikaleista.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈniʋoɑˣ/
  • tavutus: ni‧vo‧a

Etymologia

[muokkaa]

todennäköisesti johdos sanasta niva ’eräänlainen puuaines’ (vartalo niv|a- + -o- + -a); Merkitykseen on vaikuttanut myös sana nitoa.[2]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • nivoa Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

nivoa

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta nivo
  2. (taivutusmuoto) monikon genetiivimuoto sanasta nivo

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52
  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. nivoa.