nirskuttelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]nirskuttelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnirskut̪ˌt̪elu/
- tavutus: nirs‧kut‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nirskuttelu | nirskuttelut |
| genetiivi | nirskuttelun | nirskuttelujen nirskutteluiden nirskutteluitten |
| partitiivi | nirskuttelua | nirskutteluita nirskutteluja |
| akkusatiivi | nirskuttelu; nirskuttelun |
nirskuttelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nirskuttelussa | nirskutteluissa |
| elatiivi | nirskuttelusta | nirskutteluista |
| illatiivi | nirskutteluun | nirskutteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nirskuttelulla | nirskutteluilla |
| ablatiivi | nirskuttelulta | nirskutteluilta |
| allatiivi | nirskuttelulle | nirskutteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nirskutteluna | nirskutteluina |
| translatiivi | nirskutteluksi | nirskutteluiksi |
| abessiivi | nirskuttelutta | nirskutteluitta |
| instruktiivi | – | nirskutteluin |
| komitatiivi | – | nirskutteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nirskuttelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi nirskutella ((vahva) vokaalivartalo nirskuttele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. nirskutteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- nirskuttelu Kielitoimiston sanakirjassa