nirskunta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nirskunta (9-J)

  1. nirskuminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnirskunt̪ɑ/
  • tavutus: nirs‧kun‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nirskunta nirskunnat
genetiivi nirskunnan nirskuntojen
(nirskuntain)
partitiivi nirskuntaa nirskuntoja
akkusatiivi nirskunta;
nirskunnan
nirskunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi nirskunnassa nirskunnoissa
elatiivi nirskunnasta nirskunnoista
illatiivi nirskuntaan nirskuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nirskunnalla nirskunnoilla
ablatiivi nirskunnalta nirskunnoilta
allatiivi nirskunnalle nirskunnoille
muut sijamuodot
essiivi nirskuntana nirskuntoina
translatiivi nirskunnaksi nirskunnoiksi
abessiivi nirskunnatta nirskunnoitta
instruktiivi nirskunnoin
komitatiivi nirskuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo nirskunna-
vahva vartalo nirskunta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]