nimittäminen
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]nimittäminen (38)
- tehtävään nimeäminen tai virkaan asettaminen
- Hän odotettaa maaherraksi nimittämistään.
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nimittäminen | nimittämiset |
genetiivi | nimittämisen | nimittämisten nimittämisien |
partitiivi | nimittämistä | nimittämisiä |
akkusatiivi | nimittäminen; nimittämisen |
nimittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nimittämisessä | nimittämisissä |
elatiivi | nimittämisestä | nimittämisistä |
illatiivi | nimittämiseen | nimittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nimittämisellä | nimittämisillä |
ablatiivi | nimittämiseltä | nimittämisiltä |
allatiivi | nimittämiselle | nimittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nimittämisenä (nimittämisnä) |
nimittämisinä |
translatiivi | nimittämiseksi | nimittämisiksi |
abessiivi | nimittämisettä | nimittämisittä |
instruktiivi | – | nimittämisin |
komitatiivi | – | nimittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nimittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nimittämis- |
Etymologia
[muokkaa]- teonnimi verbistä nimittää