Siirry sisältöön

nimittäjä

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

nimittäjä (10)

  1. (matematiikka) murtoluvussa jakoviivan alapuolella oleva luku tai lauseke
    Pienin yhteinen nimittäjä.
  2. nimityksen tekijä tai antaja, henkilö, joka nimittää
    Presidentti toimii nimittäjänä moniin virkoihin.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈnimit̪ˌt̪æjæ/
  • tavutus: ni‧mit‧tä‧jä

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nimittäjä nimittäjät
genetiivi nimittäjän nimittäjien
(nimittäjäin)
partitiivi nimittäjää nimittäjiä
akkusatiivi nimittäjä;
nimittäjän
nimittäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi nimittäjässä nimittäjissä
elatiivi nimittäjästä nimittäjistä
illatiivi nimittäjään nimittäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nimittäjällä nimittäjillä
ablatiivi nimittäjältä nimittäjiltä
allatiivi nimittäjälle nimittäjille
muut sijamuodot
essiivi nimittäjänä nimittäjinä
translatiivi nimittäjäksi nimittäjiksi
abessiivi nimittäjättä nimittäjittä
instruktiivi nimittäjin
komitatiivi nimittäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nimittäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]