nimiäiset

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nimiäiset (38)

  1. tilaisuus, jossa uskonnottomalle henkilölle annetaan nimi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnimiˌæi̯set̪/
  • tavutus: ni‧mi‧äi‧set

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nimiäiset
genetiivi nimiäisten
nimiäisien
partitiivi nimiäisiä
akkusatiivi –;
nimiäiset
sisäpaikallissijat
inessiivi nimiäisissä
elatiivi nimiäisistä
illatiivi nimiäisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nimiäisillä
ablatiivi nimiäisiltä
allatiivi nimiäisille
muut sijamuodot
essiivi nimiäisinä
translatiivi nimiäisiksi
abessiivi nimiäisittä
instruktiivi nimiäisin
komitatiivi nimiäisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nimiäise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
nimiäis-

Huomautukset[muokkaa]

  • Sanaa käytetään uskonnottoman henkilön nimeämistilaisuudesta. Uskonnollisten yhteisöjen vastaavista tilaisuuksista käytetään eri nimityksiä, esim. ristiäiset.

Käännökset[muokkaa]