nikama
Katso myös: Nikama |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (anatomia) epäsäännöllisen muotoinen moniulokkeinen luu, joista selkäranka muodostuu (tieteellinen nimi: vertebra[2])
- Kosketa varpaita ja rullaa itsesi ylös nikama nikamalta.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnikɑmɑ/
- tavutus: ni‧ka‧ma
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nikama | nikamat |
genetiivi | nikaman | nikamien (nikamain) |
partitiivi | nikamaa | nikamia |
akkusatiivi | nikama; nikaman |
nikamat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nikamassa | nikamissa |
elatiivi | nikamasta | nikamista |
illatiivi | nikamaan | nikamiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nikamalla | nikamilla |
ablatiivi | nikamalta | nikamilta |
allatiivi | nikamalle | nikamille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nikamana | nikamina |
translatiivi | nikamaksi | nikamiksi |
abessiivi | nikamatta | nikamitta |
instruktiivi | – | nikamin |
komitatiivi | – | nikamine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nikama- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. selkärangan luu, vertebra
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
atlasnikama, häntänikama, kannattajanikama, kaulanikama, kiertonikama, lannenikama, nikamavälilevy, niskanikama, rintanikama, ristinikama, selkänikama
Alakäsitteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- nikama Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
- ↑ Vierimaa, Heidi & Laurila, Mirja: Keho: Anatomia ja fysiologia, s. 58. 1.–2. painos. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-34304-3.