nikama

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Nikama Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Katso myös: Nikama

Suomi[muokkaa]

Nikama
Nikama

Substantiivi[muokkaa]

nikama (10)[1]

  1. (anatomia) epäsäännöllisen muotoinen moniulokkeinen luu, joista selkäranka muodostuu (tieteellinen nimi: vertebra[2])
    Kosketa varpaita ja rullaa itsesi ylös nikama nikamalta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnikɑmɑ/
  • tavutus: ni‧ka‧ma

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nikama nikamat
genetiivi nikaman nikamien
(nikamain)
partitiivi nikamaa nikamia
akkusatiivi nikama;
nikaman
nikamat
sisäpaikallissijat
inessiivi nikamassa nikamissa
elatiivi nikamasta nikamista
illatiivi nikamaan nikamiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nikamalla nikamilla
ablatiivi nikamalta nikamilta
allatiivi nikamalle nikamille
muut sijamuodot
essiivi nikamana nikamina
translatiivi nikamaksi nikamiksi
abessiivi nikamatta nikamitta
instruktiivi nikamin
komitatiivi nikamine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nikama-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

atlasnikama, häntänikama, kannattajanikama, kaulanikama, kiertonikama, lannenikama, nikamavälilevy, niskanikama, rintanikama, ristinikama, selkänikama

Alakäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • nikama Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
  2. Vierimaa, Heidi & Laurila, Mirja: Keho: Anatomia ja fysiologia, s. 58. 1.–2. painos. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-34304-3.