nielu

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Nielu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nielu (1)[1]

  1. suuontelon ruokatorveen yhdistävä ruoansulatuskanavan osa
  2. (kuvaannollisesti) jotakin ainetta ekosysteemistä sitovat asia
    hiilinielu
  3. (kuvaannollisesti) johonkin johtava aukko
    Voimalaitostyöntekijä jäi puristuksiin hiilikuljettimen hihnan ja hihnatelan muodostamaan nieluun.
    Muista sulkea katiskan nielu maalle nostettaessa.
  4. (elektroniikka) kanavatransistorin elektrodi, johon varauksenkuljettajat kulkeutuvat

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnie̯lu/
  • tavutus: nie‧lu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nielu nielut
genetiivi nielun nielujen
partitiivi nielua nieluja
akkusatiivi nielu;
nielun
nielut
sisäpaikallissijat
inessiivi nielussa nieluissa
elatiivi nielusta nieluista
illatiivi nieluun nieluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nielulla nieluilla
ablatiivi nielulta nieluilta
allatiivi nielulle nieluille
muut sijamuodot
essiivi nieluna nieluina
translatiivi nieluksi nieluiksi
abessiivi nielutta nieluitta
instruktiivi nieluin
komitatiivi nieluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nielu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

alanielu, hiilinielu, nenänielu, nieluajos, nieluaukko, nielukatarri, nielulanka, nielurengas, nielurisa, nielusola, nielutulehdus, nieluvanne, suunielu

Vieruskäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • nielu Kielitoimiston sanakirjassa
  • nielu Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1