neuvotteleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]neuvotteleminen (38)
- neuvottelujen käyminen
Etymologia
[muokkaa]- neuvotella-verbistä muodostettu teonnimi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | neuvotteleminen | neuvottelemiset |
| genetiivi | neuvottelemisen | neuvottelemisten neuvottelemisien |
| partitiivi | neuvottelemista | neuvottelemisia |
| akkusatiivi | neuvotteleminen; neuvottelemisen |
neuvottelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | neuvottelemisessa | neuvottelemisissa |
| elatiivi | neuvottelemisesta | neuvottelemisista |
| illatiivi | neuvottelemiseen | neuvottelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | neuvottelemisella | neuvottelemisilla |
| ablatiivi | neuvottelemiselta | neuvottelemisilta |
| allatiivi | neuvottelemiselle | neuvottelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | neuvottelemisena (neuvottelemisna) |
neuvottelemisina |
| translatiivi | neuvottelemiseksi | neuvottelemisiksi |
| abessiivi | neuvottelemisetta | neuvottelemisitta |
| instruktiivi | – | neuvottelemisin |
| komitatiivi | – | neuvottelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | neuvottelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
neuvottelemis- | |
Käännökset
[muokkaa]1. neuvotteleminen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- neuvotteleminen Tieteen termipankissa