neurulaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
neurulaatio (3)
- (biologia) alkionkehityksen tapahtuma, jossa gastrulaatiossa syntyneestä ektodermistä muodostuu hermostoputki
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | neurulaatio | neurulaatiot |
| genetiivi | neurulaation | neurulaatioiden neurulaatioitten |
| partitiivi | neurulaatiota | neurulaatioita |
| akkusatiivi | neurulaatio; neurulaation |
neurulaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | neurulaatiossa | neurulaatioissa |
| elatiivi | neurulaatiosta | neurulaatioista |
| illatiivi | neurulaatioon | neurulaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | neurulaatiolla | neurulaatioilla |
| ablatiivi | neurulaatiolta | neurulaatioilta |
| allatiivi | neurulaatiolle | neurulaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | neurulaationa | neurulaatioina |
| translatiivi | neurulaatioksi | neurulaatioiksi |
| abessiivi | neurulaatiotta | neurulaatioitta |
| instruktiivi | – | neurulaatioin |
| komitatiivi | – | neurulaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | neurulaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |