nerokkuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]nerokkuus (40)
- se, että on nerokas
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnerokːuːs/
- tavutus: ne‧rok‧kuus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nerokkuus | nerokkuudet |
| genetiivi | nerokkuuden | nerokkuuksien |
| partitiivi | nerokkuutta | nerokkuuksia |
| akkusatiivi | nerokkuus; nerokkuuden |
nerokkuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nerokkuudessa | nerokkuuksissa |
| elatiivi | nerokkuudesta | nerokkuuksista |
| illatiivi | nerokkuuteen | nerokkuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nerokkuudella | nerokkuuksilla |
| ablatiivi | nerokkuudelta | nerokkuuksilta |
| allatiivi | nerokkuudelle | nerokkuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nerokkuutena | nerokkuuksina |
| translatiivi | nerokkuudeksi | nerokkuuksiksi |
| abessiivi | nerokkuudetta | nerokkuuksitta |
| instruktiivi | – | nerokkuuksin |
| komitatiivi | – | nerokkuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | nerokkuude- | |
| vahva vartalo | nerokkuute- | |
| konsonantti- vartalo |
nerokkuut- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. se, että on nerokas
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- nerokkuus Kielitoimiston sanakirjassa