Siirry sisältöön

neilikka

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Kuivattuja neilikan nuppuja.

Substantiivi

[muokkaa]

neilikka (14-A)

  1. Dianthus-suvun kasvi
  2. mausteneilikka

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈnei̯likːɑ/
  • tavutus: nei‧lik‧ka

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi neilikka neilikat
genetiivi neilikan neilikoiden
neilikoitten
neilikkojen
(neilikkain)
partitiivi neilikkaa neilikoita
neilikkoja
akkusatiivi neilikka;
neilikan
neilikat
sisäpaikallissijat
inessiivi neilikassa neilikoissa
elatiivi neilikasta neilikoista
illatiivi neilikkaan neilikkoihin
neilikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi neilikalla neilikoilla
ablatiivi neilikalta neilikoilta
allatiivi neilikalle neilikoille
muut sijamuodot
essiivi neilikkana neilikkoina
neilikoina
translatiivi neilikaksi neilikoiksi
abessiivi neilikatta neilikoitta
instruktiivi neilikoin
komitatiivi neilikoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo neilika-
vahva vartalo neilikka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Maustekasvin nimi muinaisruotsista, esim. næylika, næghlika, nælika < alasaksan negelken, deminutiivinen johdos ’naulaa’ merkitsevästä sanasta; sana viittaa kuivatun nupun muotoon. Dianthus-suvun kasveille nimitys on otettu 1800-luvulla germaanisten kielten esikuvan mukaan, joissa nimi on siirtynyt kasvien neilikkamaisen tuoksun perusteella.[1]

Käännökset

[muokkaa]

Alapuolella olevat käännökset on merkitty tarkistettaviksi. Käännöksien sijoittamisessa tai niiden aitoudessa on ongelmia. Jos käännös on oikea, sijoita se yllä olevista taulukoista oikeaan.

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

harjaneilikka, ketoneilikka, laukkaneilikka, mausteneilikka, neilikkaöljy, tarhaneilikka

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • neilikka Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Neilikka. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 95. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.