naureskeleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]naureskeleminen (38)
- teonnimi verbistä naureskella
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | naureskeleminen | naureskelemiset |
| genetiivi | naureskelemisen | naureskelemisten naureskelemisien |
| partitiivi | naureskelemista | naureskelemisia |
| akkusatiivi | naureskeleminen; naureskelemisen |
naureskelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naureskelemisessa | naureskelemisissa |
| elatiivi | naureskelemisesta | naureskelemisista |
| illatiivi | naureskelemiseen | naureskelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naureskelemisella | naureskelemisilla |
| ablatiivi | naureskelemiselta | naureskelemisilta |
| allatiivi | naureskelemiselle | naureskelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | naureskelemisena (naureskelemisna) |
naureskelemisina |
| translatiivi | naureskelemiseksi | naureskelemisiksi |
| abessiivi | naureskelemisetta | naureskelemisitta |
| instruktiivi | – | naureskelemisin |
| komitatiivi | – | naureskelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | naureskelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
naureskelemis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi naureskella + johdin -minen