naulitseva
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
naulitseva (10) (komparatiivi naulitsevampi, superlatiivi naulitsevin) (taivutus [luo])
- (kuvaannollisesti) sellainen, joka pitää otteessaan; josta on vaikea päästä irti
- naulitseva jännitysromaani
Käännökset[muokkaa]
1. joka pitää otteessaan
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
naulitseva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä naulita
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | naulitseva | naulitsevat |
genetiivi | naulitsevan | naulitsevien (naulitsevain) |
partitiivi | naulitsevaa | naulitsevia |
akkusatiivi | naulitseva; naulitsevan | naulitsevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | naulitsevassa | naulitsevissa |
elatiivi | naulitsevasta | naulitsevista |
illatiivi | naulitsevaan | naulitseviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | naulitsevalla | naulitsevilla |
ablatiivi | naulitsevalta | naulitsevilta |
allatiivi | naulitsevalle | naulitseville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | naulitsevana | naulitsevina |
translatiivi | naulitsevaksi | naulitseviksi |
abessiivi | naulitsevatta | naulitsevitta |
instruktiivi | – | naulitsevin |
komitatiivi | – | naulitsevine |