naulitseminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]naulitseminen (38)
- teonnimi verbistä naulita
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | naulitseminen | naulitsemiset |
| genetiivi | naulitsemisen | naulitsemisten naulitsemisien |
| partitiivi | naulitsemista | naulitsemisia |
| akkusatiivi | naulitseminen; naulitsemisen |
naulitsemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naulitsemisessa | naulitsemisissa |
| elatiivi | naulitsemisesta | naulitsemisista |
| illatiivi | naulitsemiseen | naulitsemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naulitsemisella | naulitsemisilla |
| ablatiivi | naulitsemiselta | naulitsemisilta |
| allatiivi | naulitsemiselle | naulitsemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | naulitsemisena (naulitsemisna) |
naulitsemisina |
| translatiivi | naulitsemiseksi | naulitsemisiksi |
| abessiivi | naulitsemisetta | naulitsemisitta |
| instruktiivi | – | naulitsemisin |
| komitatiivi | – | naulitsemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | naulitsemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
naulitsemis- | |