nasu
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]nasu (1)
- (lastenkieltä) possu
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnɑsu/
- tavutus: na‧su
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nasu | nasut |
| genetiivi | nasun | nasujen |
| partitiivi | nasua | nasuja |
| akkusatiivi | nasu; nasun |
nasut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nasussa | nasuissa |
| elatiivi | nasusta | nasuista |
| illatiivi | nasuun | nasuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nasulla | nasuilla |
| ablatiivi | nasulta | nasuilta |
| allatiivi | nasulle | nasuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nasuna | nasuina |
| translatiivi | nasuksi | nasuiksi |
| abessiivi | nasutta | nasuitta |
| instruktiivi | – | nasuin |
| komitatiivi | – | nasuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nasu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. possu
|
Ks. possu |
Aiheesta muualla
[muokkaa]Japani
[muokkaa]Latinisointi
[muokkaa]nasu