narina
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]narina (12)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnɑrinɑ/
- tavutus: na‧ri‧na
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | narina | narinat |
| genetiivi | narinan | narinoiden narinoitten (narinain) |
| partitiivi | narinaa | narinoita |
| akkusatiivi | narina; narinan |
narinat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | narinassa | narinoissa |
| elatiivi | narinasta | narinoista |
| illatiivi | narinaan | narinoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | narinalla | narinoilla |
| ablatiivi | narinalta | narinoilta |
| allatiivi | narinalle | narinoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | narinana | narinoina |
| translatiivi | narinaksi | narinoiksi |
| abessiivi | narinatta | narinoitta |
| instruktiivi | – | narinoin |
| komitatiivi | – | narinoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | narina- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Espanja
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]narina f. (monikko narinas)
Portugali
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]narina f.