napittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
napittaminen (38)
- teonnimi verbistä napittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | napittaminen | napittamiset |
| genetiivi | napittamisen | napittamisten napittamisien |
| partitiivi | napittamista | napittamisia |
| akkusatiivi | napittaminen; napittamisen |
napittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | napittamisessa | napittamisissa |
| elatiivi | napittamisesta | napittamisista |
| illatiivi | napittamiseen | napittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | napittamisella | napittamisilla |
| ablatiivi | napittamiselta | napittamisilta |
| allatiivi | napittamiselle | napittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | napittamisena (napittamisna) |
napittamisina |
| translatiivi | napittamiseksi | napittamisiksi |
| abessiivi | napittamisetta | napittamisitta |
| instruktiivi | – | napittamisin |
| komitatiivi | – | napittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | napittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
napittamis- | |