nalli

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nalli (5)

  1. pieni iskusta tai lämmöstä herkästi syttyvää ainetta sisältävä kapseli, joka sytyttää isomman räjähteen tai aseen ruudin
  2. pieni paukkupommi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnɑlːi/, [ˈnɑ̝lːi]
  • tavutus: nal‧li

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nalli nallit
genetiivi nallin nallien
(nallein)
partitiivi nallia nalleja
akkusatiivi nalli;
nallin
nallit
sisäpaikallissijat
inessiivi nallissa nalleissa
elatiivi nallista nalleista
illatiivi nalliin nalleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nallilla nalleilla
ablatiivi nallilta nalleilta
allatiivi nallille nalleille
muut sijamuodot
essiivi nallina nalleina
translatiivi nalliksi nalleiksi
abessiivi nallitta nalleitta
instruktiivi nallein
komitatiivi nalleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nalli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

iskunalli, nallielohopea, nallilaatikko, nallilukko, nallipihdit, nallipyssy, paperinalli, sytysnalli, sähkönalli, tulilankanalli

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • nalli Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

nalli (5)

  1. pieni poika
  2. naaraskissa tai -koira
  3. karhu

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • jäädä kuin nalli kalliolle - tässä sanonnassa on alun perin ollut sana alli. Sanonta on perustunut siihen, että allit oleilevat paljon kallioilla ja ovat poikkeuksellisen myöhään etelään lähteviä muuttolintuja. Ne jäävät kalliolle, kun muut jo lähtevät. Virheellinen variantti, jossa on nalli on syntynyt siten, että ennen sanaa alli ei äänivirta ole katkennut, mikä on johtanut sitä edeltävän n:n pitenemiseen ja osittain liittymiseen alli-sanan alkuun.

Lähteet[muokkaa]