nakkelu

Suomi

Substantiivi

nakkelu (2)

nakkeleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈnɑkːelu/
tavutus: nak‧ke‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	nakkelu	nakkelut
genetiivi	nakkelun	nakkelujen nakkeluiden nakkeluitten
partitiivi	nakkelua	nakkeluita nakkeluja
akkusatiivi	nakkelu; nakkelun	nakkelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	nakkelussa	nakkeluissa
elatiivi	nakkelusta	nakkeluista
illatiivi	nakkeluun	nakkeluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	nakkelulla	nakkeluilla
ablatiivi	nakkelulta	nakkeluilta
allatiivi	nakkelulle	nakkeluille
muut sijamuodot
essiivi	nakkeluna	nakkeluina
translatiivi	nakkeluksi	nakkeluiksi
abessiivi	nakkelutta	nakkeluitta
instruktiivi	–	nakkeluin
komitatiivi	–	nakkeluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	nakkelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi nakella ((vahva) vokaalivartalo nakkele- ) + johdin -u

Käännökset

1. nakkeleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

nakkelu Kielitoimiston sanakirjassa