naisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
naisuus (40)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnɑi̯suːs/
- tavutus: nai‧suus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | naisuus | naisuudet |
| genetiivi | naisuuden | naisuuksien |
| partitiivi | naisuutta | naisuuksia |
| akkusatiivi | naisuus; naisuuden |
naisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naisuudessa | naisuuksissa |
| elatiivi | naisuudesta | naisuuksista |
| illatiivi | naisuuteen | naisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naisuudella | naisuuksilla |
| ablatiivi | naisuudelta | naisuuksilta |
| allatiivi | naisuudelle | naisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | naisuutena | naisuuksina |
| translatiivi | naisuudeksi | naisuuksiksi |
| abessiivi | naisuudetta | naisuuksitta |
| instruktiivi | – | naisuuksin |
| komitatiivi | – | naisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | naisuude- | |
| vahva vartalo | naisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
naisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan nainen vartalosta nais- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on nainen
|
Ks. naiseus |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- naisuus Kielitoimiston sanakirjassa