naima
 |
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]naima
- (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä naida
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | naima | naimat |
| genetiivi | naiman | naimien (naimain) |
| partitiivi | naimaa | naimia |
| akkusatiivi | naima; naiman |
naimat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naimassa | naimissa |
| elatiivi | naimasta | naimista |
| illatiivi | naimaan | naimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naimalla | naimilla |
| ablatiivi | naimalta | naimilta |
| allatiivi | naimalle | naimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | naimana | naimina |
| translatiivi | naimaksi | naimiksi |
| abessiivi | naimatta | naimitta |
| instruktiivi | – | naimin |
| komitatiivi | – | naimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | naima- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: naimaton
Yhdyssanat
[muokkaa]naimaikä, naimaikäinen, naimakauppa, naimaonni, naimapuuha, naimatarjous