naarmuttaa

Suomi

Verbi

naarmuttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. tehdä tai aiheuttaa naarmu tai naarmuja

Ääntäminen

• IPA: /ˈnɑːrmut̪ːɑːˣ/
• tavutus: naar‧mut‧taa

Etymologia

johdos verbistä naarmu (vartalo naarmu- + johdin -tta- + infinitiivin tunnus -a)

Liittyvät sanat

• naarmu
• naarmuttaminen
• piirrottaa

Johdokset

• substantiivit: naarmutus

Aiheesta muualla

• naarmuttaa Kielitoimiston sanakirjassa