naapuruus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
naapuruus (40)
- se, että on naapuri; naapurin oleminen; naapurien välinen suhde
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnɑːpuruːs/
- tavutus: naa‧pu‧ruus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | naapuruus | naapuruudet |
| genetiivi | naapuruuden | naapuruuksien |
| partitiivi | naapuruutta | naapuruuksia |
| akkusatiivi | naapuruus; naapuruuden |
naapuruudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naapuruudessa | naapuruuksissa |
| elatiivi | naapuruudesta | naapuruuksista |
| illatiivi | naapuruuteen | naapuruuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naapuruudella | naapuruuksilla |
| ablatiivi | naapuruudelta | naapuruuksilta |
| allatiivi | naapuruudelle | naapuruuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | naapuruutena | naapuruuksina |
| translatiivi | naapuruudeksi | naapuruuksiksi |
| abessiivi | naapuruudetta | naapuruuksitta |
| instruktiivi | – | naapuruuksin |
| komitatiivi | – | naapuruuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | naapuruude- | |
| vahva vartalo | naapuruute- | |
| konsonantti- vartalo |
naapuruut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan naapuri vartalosta naapur- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on naapuri
|