näky
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- kuviteltu tai aivoissa olevan fyysisen ongelman aiheuttama harhakuva
- Nähdä näkyjä.
- Kangastusta voi pitää näkynä.
- vaikuttava näkymä; visuaalisesti tai muuten mielenkiintoa herättävä kohde, jonka voi nähdä
- "Mikä näky!
- "ironisesti: "Onpa kaunis näky!"
- Se oli aika näky, kun Tommi tuli laskettelurinteen alas mahallaan.
- unessa tai hurmostilassa nähty uskonnollinen ilmestys
- Profeetat kertovat usein nähneensä näkyjä ja siten saaneensa Jumalalta käskyjä tai ennustuksen.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnæky/
- tavutus: nä‧ky
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | näky | näyt |
| genetiivi | näyn | näkyjen |
| partitiivi | näkyä | näkyjä |
| akkusatiivi | näky; näyn |
näyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | näyssä | näyissä |
| elatiivi | näystä | näyistä |
| illatiivi | näkyyn | näkyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | näyllä | näyillä |
| ablatiivi | näyltä | näyiltä |
| allatiivi | näylle | näyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | näkynä | näkyinä |
| translatiivi | näyksi | näyiksi |
| abessiivi | näyttä | näyittä |
| instruktiivi | – | näyin |
| komitatiivi | – | näkyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | näy- | |
| vahva vartalo | näky- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]3. ilmestys
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- näky Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 3695 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa