näkö

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

näkö (1-D)[1]

  1. näköaisti
    Näköä pidetään yleisesti ihmisen aisteista tärkeimpänä.
  2. (arkikieltä) miellyttäväksi koettu ulkonäkö
    Olipa kaverilla kokoa ja näköä!

Taivutus[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hämäränäkö, kaksinnäkö, kaukonäkö, konenäkö, lähinäkö, näköala, näköelin, näköeste, näköetäisyys, näköharha, näköhavainto, näköhermo, näköhäiriö, näkökanta, näkökenttä, näkökeskus, näkökohta, näkökulma, näkökyky, näkömuisti, näköpiiri, näköpuhelin, näköradio, näkötorni, näkövamma, näkövaurio, näkövinkkeli, näköyhteys, näönmenetys, näöntarkastus, stereonäkö, sukunäkö, syvyysnäkö, ulkonäkö, unennäkö, vaivannäkö, värinäkö, yönäkö

Idiomit[muokkaa]

  • saada päin näköä
    1. (arkikieltä) saada silmilleen tai kasvoilleen
      Kaveri sai nyrkistä päin näköä.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-D