näkö

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

näkö (1-D)[1]

  1. näköaisti
    Näköä pidetään yleisesti ihmisen aisteista tärkeimpänä.
  2. (arkikieltä) miellyttäväksi koettu ulkonäkö
    Olipa kaverilla kokoa ja näköä!

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi näkö näöt
genetiivi näön näköjen luo
partitiivi näköä luo näköjä luo
akkusatiivi näkö; näön näöt
sisäpaikallissijat
inessiivi näössä luo näöissä
elatiivi näöstä luo näöistä
illatiivi näköön luo näköihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi näöllä luo näöillä
ablatiivi näöltä luo näöiltä
allatiivi näölle luo näöille
muut sijamuodot
essiivi näkönä luo näköinä luo
translatiivi näöksi luo näöiksi
abessiivi näöttä näöittä
instruktiivi näöin
komitatiivi näköine-
+ omistusliite luo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hämäränäkö, kaukonäkö, lähinäkö, näkökyky, näköpiiri, näkövaurio, näönmenetys, ulkonäkö

Idiomit[muokkaa]

  • saada päin näköä
    1. (arkikieltä) saada silmilleen tai kasvoilleen
      Kaveri sai nyrkistä päin näköä.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-D