myyrä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Katso myös: Myyrä |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
myyrä (10)
- jokin Arvicolinae-alaheimon jyrsijöistä, tanakoita hiirtä muistuttavia jyrsijöitä
- jonkin Talpidae-heimon nisäkkäistä, erit. maamyyrä eli kontiainen (Talpa europaea)
- organisaatioon soluttautunut vakooja
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | myyrä | myyrät |
genetiivi | myyrän | myyrien (myyräin) |
partitiivi | myyrää | myyriä |
akkusatiivi | myyrä; myyrän |
myyrät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | myyrässä | myyrissä |
elatiivi | myyrästä | myyristä |
illatiivi | myyrään | myyriin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | myyrällä | myyrillä |
ablatiivi | myyrältä | myyriltä |
allatiivi | myyrälle | myyrille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | myyränä | myyrinä |
translatiivi | myyräksi | myyriksi |
abessiivi | myyrättä | myyrittä |
instruktiivi | – | myyrin |
komitatiivi | – | myyrine- + omistusliite |
Käännökset[muokkaa]
3. vakooja
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
hyppymyyrä, kenttämyyrä, lapinmyyrä, maamyyrä, myyräkuume, myyränkolo, myyränreikä, myyräntyö, onnenmyyrä, peltomyyrä, punamyyrä, työmyyrä, vesimyyrä
Aiheesta muualla[muokkaa]
- myyrä Kielitoimiston sanakirjassa