mysteeri

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mysteeri (6)

  1. selittämätön arvoitus, salaperäinen tai salamyhkäinen asia
    Arkeologisten kaivauksien yhteydessä löytyi erikoisia savipalloja, joiden käyttötarkoitus on mysteeri.
  2. (kristinusko) ortodoksisuudessa sakramenttia vastaava yleiskäsite
  3. keskiaikainen kristillinen näytelmä, mysteerinäytelmä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmyst̪eːri/
  • tavutus: mys‧tee‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mysteeri mysteerit
genetiivi mysteerin mysteerien
mysteereiden
mysteereitten
partitiivi mysteeriä mysteereitä
mysteerejä
akkusatiivi mysteeri;
mysteerin
mysteerit
sisäpaikallissijat
inessiivi mysteerissä mysteereissä
elatiivi mysteeristä mysteereistä
illatiivi mysteeriin mysteereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mysteerillä mysteereillä
ablatiivi mysteeriltä mysteereiltä
allatiivi mysteerille mysteereille
muut sijamuodot
essiivi mysteerinä mysteereinä
translatiivi mysteeriksi mysteereiksi
abessiivi mysteerittä mysteereittä
instruktiivi mysteerein
komitatiivi mysteereine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mysteeri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]