myski

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

myski (5)[1]

  1. eläinkunnasta, kuten myskihirven ihopussin rauhasten eritteenä saatava hajuaine, jota käytetään hajuvesiteollisuudessa. Myskiä tuotetaan myös synteettisesti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmyski/
  • tavutus: mys‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi myski myskit
genetiivi myskin myskien
(myskein)
partitiivi myskiä myskejä
akkusatiivi myski;
myskin
myskit
sisäpaikallissijat
inessiivi myskissä myskeissä
elatiivi myskistä myskeistä
illatiivi myskiin myskeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi myskillä myskeillä
ablatiivi myskiltä myskeiltä
allatiivi myskille myskeille
muut sijamuodot
essiivi myskinä myskeinä
translatiivi myskiksi myskeiksi
abessiivi myskittä myskeittä
instruktiivi myskein
komitatiivi myskeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo myski-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

< ruotsi << persia[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • myski Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 379. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.