myrkytys

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Myrkytys Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

myrkytys (39)[1]

  1. (fysiologia, lääketiede) elimistölle haitallisen aineen suuren annoksen aiheuttama häiriö elintoiminnoissa

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi myrkytys myrkytykset
genetiivi myrkytyksen myrkytysten
myrkytyksien
partitiivi myrkytystä myrkytyksiä
akkusatiivi myrkytys; myrkytyksen myrkytykset
sisäpaikallissijat
inessiivi myrkytyksessä myrkytyksissä
elatiivi myrkytyksestä myrkytyksistä
illatiivi myrkytykseen myrkytyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi myrkytyksellä myrkytyksillä
ablatiivi myrkytykseltä myrkytyksiltä
allatiivi myrkytykselle myrkytyksille
muut sijamuodot
essiivi myrkytyksenä myrkytyksinä
translatiivi myrkytykseksi myrkytyksiksi
abessiivi myrkytyksettä myrkytyksittä
instruktiivi myrkytyksin
komitatiivi myrkytyksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

alkoholimyrkytys, angiinamyrkytys, arsenikkimyrkytys, elohopeamyrkytys, fosforimyrkytys, happimyrkytys, häkämyrkytys, kaasumyrkytys, kuparimyrkytys, lentomyrkytys, lipeämyrkytys, lyijymyrkytys, lääkeainemyrkytys, myrkytyskuolema, myrkytysmurha, myrkytysoire, myrkytystila, nikkelimyrkytys, nikotiinimyrkytys, raskausmyrkytys, rehumyrkytys, ruokamyrkytys, savumyrkytys, sienimyrkytys, verenmyrkytys, virtsamyrkytys

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39