mylläri

Wikisanakirjasta
Katso myös: Mylläri

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mylläri (6)[1]

  1. myllyn hoitaja, joka jauhaa viljaa jauhoksi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmylːæri/
  • tavutus: myl‧lä‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mylläri myllärit
genetiivi myllärin myllärien
mylläreiden
mylläreitten
partitiivi mylläriä mylläreitä
myllärejä
akkusatiivi mylläri;
myllärin
myllärit
sisäpaikallissijat
inessiivi myllärissä mylläreissä
elatiivi mylläristä mylläreistä
illatiivi mylläriin mylläreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi myllärillä mylläreillä
ablatiivi mylläriltä mylläreiltä
allatiivi myllärille mylläreille
muut sijamuodot
essiivi myllärinä mylläreinä
translatiivi mylläriksi mylläreiksi
abessiivi myllärittä mylläreittä
instruktiivi myllärein
komitatiivi mylläreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mylläri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin kielen myllare

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6