muuntaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
muuntaminen (38)
- teonnimi verbistä muuntaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muuntaminen | muuntamiset |
| genetiivi | muuntamisen | muuntamisten muuntamisien |
| partitiivi | muuntamista | muuntamisia |
| akkusatiivi | muuntaminen; muuntamisen |
muuntamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muuntamisessa | muuntamisissa |
| elatiivi | muuntamisesta | muuntamisista |
| illatiivi | muuntamiseen | muuntamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muuntamisella | muuntamisilla |
| ablatiivi | muuntamiselta | muuntamisilta |
| allatiivi | muuntamiselle | muuntamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muuntamisena (muuntamisna) |
muuntamisina |
| translatiivi | muuntamiseksi | muuntamisiksi |
| abessiivi | muuntamisetta | muuntamisitta |
| instruktiivi | – | muuntamisin |
| komitatiivi | – | muuntamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muuntamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
muuntamis- | |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- muuntaminen Tieteen termipankissa