muumioiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
muumioiminen (38)
- teonnimi verbistä muumioida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muumioiminen | muumioimiset |
| genetiivi | muumioimisen | muumioimisten muumioimisien |
| partitiivi | muumioimista | muumioimisia |
| akkusatiivi | muumioiminen; muumioimisen |
muumioimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muumioimisessa | muumioimisissa |
| elatiivi | muumioimisesta | muumioimisista |
| illatiivi | muumioimiseen | muumioimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muumioimisella | muumioimisilla |
| ablatiivi | muumioimiselta | muumioimisilta |
| allatiivi | muumioimiselle | muumioimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muumioimisena (muumioimisna) |
muumioimisina |
| translatiivi | muumioimiseksi | muumioimisiksi |
| abessiivi | muumioimisetta | muumioimisitta |
| instruktiivi | – | muumioimisin |
| komitatiivi | – | muumioimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muumioimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
muumioimis- | |