muumio
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]muumio (3)
- kuivumalla säilynyt tai kuivattamalla säilötty ruumis
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmuːmio/
- tavutus: muu‧mi‧o
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muumio | muumiot |
genetiivi | muumion | muumioiden muumioitten |
partitiivi | muumiota | muumioita |
akkusatiivi | muumio; muumion |
muumiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | muumiossa | muumioissa |
elatiivi | muumiosta | muumioista |
illatiivi | muumioon | muumioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | muumiolla | muumioilla |
ablatiivi | muumiolta | muumioilta |
allatiivi | muumiolle | muumioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muumiona | muumioina |
translatiivi | muumioksi | muumioiksi |
abessiivi | muumiotta | muumioitta |
instruktiivi | – | muumioin |
komitatiivi | – | muumioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | muumio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]ruotsin sanasta mumie < saksan sanasta Mumie < ranskan sanasta momie < latinan sanasta mumia < arabian مُومِيَاء (mūmiyā), mūmiya ’maapihka; palsamoitu ruumis’ < persian موم (mūm) ’vaha’[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: muumioida, muumioitua
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- muumio Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.