murtanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
murtanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä murtaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | murtanut | murtaneet |
| genetiivi | murtaneen | murtaneiden murtaneitten |
| partitiivi | murtanutta | murtaneita |
| akkusatiivi | murtanut; murtaneen | murtaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | murtaneessa | murtaneissa |
| elatiivi | murtaneesta | murtaneista |
| illatiivi | murtaneeseen | murtaneisiin murtaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | murtaneella | murtaneilla |
| ablatiivi | murtaneelta | murtaneilta |
| allatiivi | murtaneelle | murtaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | murtaneena | murtaneina |
| translatiivi | murtaneeksi | murtaneiksi |
| abessiivi | murtaneetta | murtaneitta |
| instruktiivi | – | murtanein |
| komitatiivi | – | murtaneine |