murtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
murtaminen (38)
- teonnimi verbistä murtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | murtaminen | murtamiset |
| genetiivi | murtamisen | murtamisten murtamisien |
| partitiivi | murtamista | murtamisia |
| akkusatiivi | murtaminen; murtamisen |
murtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | murtamisessa | murtamisissa |
| elatiivi | murtamisesta | murtamisista |
| illatiivi | murtamiseen | murtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | murtamisella | murtamisilla |
| ablatiivi | murtamiselta | murtamisilta |
| allatiivi | murtamiselle | murtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | murtamisena (murtamisna) |
murtamisina |
| translatiivi | murtamiseksi | murtamisiksi |
| abessiivi | murtamisetta | murtamisitta |
| instruktiivi | – | murtamisin |
| komitatiivi | – | murtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | murtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
murtamis- | |