muodostunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
muodostunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä muodostua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muodostunut | muodostuneet |
| genetiivi | muodostuneen | muodostuneiden muodostuneitten |
| partitiivi | muodostunutta | muodostuneita |
| akkusatiivi | muodostunut; muodostuneen | muodostuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muodostuneessa | muodostuneissa |
| elatiivi | muodostuneesta | muodostuneista |
| illatiivi | muodostuneeseen | muodostuneisiin muodostuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muodostuneella | muodostuneilla |
| ablatiivi | muodostuneelta | muodostuneilta |
| allatiivi | muodostuneelle | muodostuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muodostuneena | muodostuneina |
| translatiivi | muodostuneeksi | muodostuneiksi |
| abessiivi | muodostuneetta | muodostuneitta |
| instruktiivi | – | muodostunein |
| komitatiivi | – | muodostuneine |