Siirry sisältöön

mullistus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

mullistus (39)

  1. mullistaminen
  2. perusteellinen kumous

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈmulːist̪us/
  • tavutus: mul‧lis‧tus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mullistus mullistukset
genetiivi mullistuksen mullistusten
mullistuksien
partitiivi mullistusta mullistuksia
akkusatiivi mullistus;
mullistuksen
mullistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi mullistuksessa mullistuksissa
elatiivi mullistuksesta mullistuksista
illatiivi mullistukseen mullistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mullistuksella mullistuksilla
ablatiivi mullistukselta mullistuksilta
allatiivi mullistukselle mullistuksille
muut sijamuodot
essiivi mullistuksena mullistuksina
translatiivi mullistukseksi mullistuksiksi
abessiivi mullistuksetta mullistuksitta
instruktiivi mullistuksin
komitatiivi mullistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mullistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
mullistus-

Etymologia

[muokkaa]

mullistaa (vartalo mullista-) + -us

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

luonnonmullistus

Aiheesta muualla

[muokkaa]