muksauttaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]muksauttaminen (38)
- teonnimi verbistä muksauttaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muksauttaminen | muksauttamiset |
| genetiivi | muksauttamisen | muksauttamisten muksauttamisien |
| partitiivi | muksauttamista | muksauttamisia |
| akkusatiivi | muksauttaminen; muksauttamisen |
muksauttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muksauttamisessa | muksauttamisissa |
| elatiivi | muksauttamisesta | muksauttamisista |
| illatiivi | muksauttamiseen | muksauttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muksauttamisella | muksauttamisilla |
| ablatiivi | muksauttamiselta | muksauttamisilta |
| allatiivi | muksauttamiselle | muksauttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muksauttamisena (muksauttamisna) |
muksauttamisina |
| translatiivi | muksauttamiseksi | muksauttamisiksi |
| abessiivi | muksauttamisetta | muksauttamisitta |
| instruktiivi | – | muksauttamisin |
| komitatiivi | – | muksauttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muksauttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
muksauttamis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi muksauttaa + johdin -minen